Vaalipuhe | Eduskuntavaalit 2023

Peruskoulun yhdeksännen luokan keväällä päätin lähteä kesätöihin Raumalta Helsinkiin. Etsin käsiini Helsingin alueen puhelinluettelon, linnoittauduin kotimme vaatehuoneeseen ja aloin soitella helsinkiläisiä rakennusliikkeitä läpi. Yrityksestä huolimatta kerta toisensa jälkeen sain kieltävän vastauksen. En kuitenkaan luovuttanut ja noin seitsemäskymmenes puhelu toi kaivatun tuloksen. Erään rakennusfirman johtaja uskoi kykyihini ja sain paikan. Pakkasin tavarani ja lähdin Helsinkiin.

Tuosta hetkestä tulee kohta kuluneeksi kaksikymmentä vuotta. Muistan edelleen ensimmäinen työpäiväni rakennustyömaalla Hietalahdessa, ruokatunnin Vanhan Kirkon rappusilla ja kesäiset illat kavereideni kanssa Kaivopuistossa. Se oli mahdollisuuksien aikaa. Töitä oli tarjolla ja työpaikkaakin pystyi vaihtamaan kesken kesän. Tulevaisuus näytti valoisalta.

Mitä ajattelee tänä keväänä koulunsa päättävä nuori omista mahdollisuuksistaan? Miltä tulevaisuus näyttää tämän päivän Suomessa? Olemme kohdanneet viimeisten vuosien aikana useita kriisejä ja selvinneet niistä kaikista suhteellisen hyvin. Näiden hinta joidenkin ihmisten elämään ja julkiseen talouteen on kuitenkin ollut kova. Ukrainan sodan jatkuessa elämme edelleen taloudellisesti ja poliittisesti epävarmaa aikaa.

Yhteiskuntamme pitkän aikavälin haasteet ovat ratkaisematta. Julkinen talous, kestävyysvaje, ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen, kasvavan syrjäytymisen ja mielenterveyden aiheuttamat ongelmat, huoli koulutuksen ja turvallisuuden rapautumisesta. Kaikki nämä ovat omiaan heikentämään ihmisten luottamusta tulevaan.

Politiikasta tuntuu puuttuvan pitkäjänteiset tulevaisuuteen katsovat visiot maamme kehittämisestä. Se näyttäytyy lyhytnäköisenä, sen keskustelukulttuuri on koventunut ja sisällöllisesti politiikan äärilaidat tuntuvat saavan entistä enemmän huomiota. Eri mieltä olemisen taito tuntuu välillä kadonneen ja vastakkaiset mielipiteet halutaan usein tyrmätä ilman mahdollisuutta rakentavaan keskusteluun. Tämä kuvaa yhteiskunnassamme tapahtunutta polarisaatiota. Maailmankuvamme ja kokemuksemme elämästä on usein yhä kauempana toisistaan.

Näissä vaaleissa käydään keskustelua Suomen suunnasta ja kilpaillaan keinoista yhteiskuntamme uudistamiseen. Haluan itse korostaa mahdollisuuksiamme ja kykyämme luoda tavoittelemisen arvoista tulevaisuutta. Meillä on jotain sellaista mitä kenelläkään muulla ei ole. On vaalittava vahvuuksiamme ja pidettävä niistä kiinni.

Haluan omalla ehdokkuudellani vahvistaa ihmisten luottamusta demokratiaan ja poliittisen järjestelmän kykyyn vastata yhteiskuntamme kohtaamiin tämän päivän haasteisiin. Haluan tuoda politiikkaan laaja-alaista ymmärrystä eri ilmiöiden taloudellisista, sosiaalisista ja ekologisista vaikutuksista ja pitkälle tulevaisuuteen katsovaa näkemystä. Haluan uudistaa yhteiskunnassamme vallalla olevaa henkeä; vahvistaa kohtuullisuutta, vastuunkantoa ja osallistumista ja ennen kaikkea elvyttää 2020-luvun Suomessa rakkautta isänmaahan. Kiitollisuutta siihen, että on saanut syntyä tähän maahan tai elää ja kasvaa täällä. Halua antaa takaisin siitä mitä on itse saanut. Ajatusta, että jokainen on yhtä arvokas ja kaikista on pidettävä huolta. Ymmärrystä, että yhdessä voimme saada aikaan enemmän.

Visioni paremmasta huomisesta on kestävä tulevaisuus, joka turvaa hyvän elämän edellytykset jokaiselle suomalaiselle. Mahdollisuutta työhön, kohtuulliseen toimeentuloon ja oman näköisen merkityksellisen elämänpolun rakentamiseen. Tarjoan ratkaisuksi paluuta systemaattisen ja pitkäjänteisen talouskurin aikaan ja taloutemme uudistamista tavalla, joka turvaa julkisen talouden tasapainon ja kykymme varautua tuleviin kriiseihin. Energiantuotannossa siirrymme kriisistä kestävyyteen jatkamalla käynnissä olevaa rakennemuutosta ja luopumista fossiilisista polttoaineista. Uudistamme yhteiskuntaa etsimällä kohtuullisen tasapainon ympäristön ja taloudellisten intressien kanssa. Rakennamme tulevaisuutta ennen kaikkea vahvistamalla kestävän kasvun menestystekijöitä ja näkemällä yhteiskuntamme kohtaamat haasteet mahdollisuutena uudistua ja luoda uutta työtä.

Suomen julkisen talouden tilanne on vakava ja se edellyttää toimenpiteitä. Velkaannumme kovaa vauhtia eikä taloutemme ei ole riittävän vahva ylläpitämään nykyisen kaltaista julkisen sektorin kustannusrakennetta. Tulevina vuosina joudumme arvioimaan kaikkia menoja ja olemaan realisteja siinä, mihin meillä on varaa. Emme voi rakentaa hyvinvointiamme optimistisiin arvioihin talouden kasvusta epävarmassa maailmassa. Sen sijaan on vahvistettava kykyämme selviytyä ja tulla toimeen myös heikompina taloudellisina aikoina. Kaikille ei voida antaa kaikkea. Jokainen joutuu kuitenkin osallistumaan. Voimavarojensa ja kykyjensä mukaan.

Ukrainan sota ja siitä seurannut energiakriisi havahdutti meidät riippuvuuteemme fossiilisista polttoaineista ja erityisesti Venäläisestä maakaasusta. Suomi selvisi tästäkin kriisistä tämän talven osalta muuta Eurooppaa vähäisemmin vaurioin. Saimme kuitenkin vakavan varoituksen. Omavaraisuuden ja toimitusvarmuuden merkitys on noussut uuteen arvoonsa. Kuljemme energiantuotannossa kuitenkin oikeaan suuntaan. Suomeen on tulossa tulevien vuosien aikana merkittävä määrä uutta uusiutuvaa energiaa ja tulemme ennen pitkää luopumaan kokonaan fossiilisista polttoaineista. Euroopan laajuinen energiakriisi ei ole kuitenkaan ohi ja siirtymävaiheessa on syytä varautua poikkeuksellisiin tilanteisiin.

Suomi on asettanut itselleen kunnianhimoisen tavoitteen saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Tästä tavoitteesta tulee pitää kiinni. Tavoite on asetettu, jotta olisimme edelläkävijöitä ja saisimme etulyöntiaseman muun maailman siirtyessä vähähiiliseen talouteen. Suomen tavoitteella on myös vahva elinkeinoelämän tuki ja kehitys energiantuotannossa ja teollisuudessa on ollut lupaavaa. Samalla on syytä olla realistinen tavoitteen haastavuuden suhteen muilla sektoreilla. Muutos pitäisikin toteuttaa tavalla, joka pitkällä aikavälillä parantaa kilpailukykyämme ja luo samalla jotain uutta. Oleellista on toteuttaa muutos systemaattisesti ja kulkea määrätietoisesti oikeaan suuntaan.

Meidän on katsottava rohkeasti eteenpäin ja oltava valmiita ottamaan uusia askeleita. On tunnistettava ja vahvistettava kestävän kasvun menestystekijöitä, joiden avulla voimme luoda uusia yrityksiä ja vahvistaa nykyisten yritystemme kasvua aloilla, jotka ratkaisevat yhteiskuntien nykypäivän haasteita. Ilmastonmuutos, väestön ikääntyminen, kaupungistuminen, resurssien niukkuus ja globaalin talouden nopeat muutokset haastavat myös suomalaista yhteiskuntaa. Emme pääse näitä karkuun, mutta voimme muuttaa niihin sopeutumisen yhteiskunnalle suuntaa antaviksi tavoitteiksi, jotka luovat uutta työtä.

Esimerkiksi vetytalous tai kaivosteollisuuden ja metsäteollisuuden uudet innovaatiot tarjoavat uusia mahdollisuuksia. Näissä siirtymissä oleellista on varmistaa mahdollisimman laajojen arvoketjujen syntyminen Suomeen ja maksimoida uusien teollisuuden alojen kansantaloudellinen potentiaali. Tämä edellyttää kilpailullisten sisämarkkinoiden syntymistä, jotka muokkaavat yrityksistämme kilpailukykyisiä ja varmistavat niiden tulevan menestyksen kansainvälisillä markkinoilla.

Yhteiskunnan on luotava edellytykset uusien liiketoimintojen syntymiselle ja niiden kestävälle kasvulle. Tämä tarkoittaa ennustettavaa toimintaympäristöä, infrastruktuuria, koulutettua työvoimaa, riittäviä investointeja tutkimukseen ja kehitykseen ja ennen kaikkea panostuksia henkiseen pääomaan. Luovuus ja innovaatiot ovat välttämättömiä uusien läpimurtojen syntymisessä. Uuden kasvun siemenet on opittava kylvämään luovan tuhon vielä viimeistellessä työtään.

Menestyksemme on viime kädessä riippuvainen siitä mitä pidämme arvokkaana, merkityksellisenä ja tärkeänä. Minkä puolesta olemme valmiita tekemään työtä ja näkemään vaivaa. On hyvä pohtia aika ajoin, mikä on ollut suomalaisen yhteiskunnan menestyksen salaisuus. Mitkä tekijät ovat nostaneet yhteiskuntamme köyhyydestä ja antanut jokaiselle tasavertaiset mahdollisuudet rakentaa omaa elämää. Tunnistammeko nämä tekijät edelleen tämän päivän Suomessa?

Suurin uhkamme ei ole ilmastonmuutos tai luontokato, ei energiakriisi, inflaatio tai nousevat korot. Ei Ukrainan sota tai mikään muukaan ulkoiseen turvallisuuteemme vaikuttava tekijä. Suurin uhkamme on se, että kadotamme yhteyden toisiimme ja annamme jonkun edellä mainituista uhkakuvista viedä suomalaisia kauemmaksi toisistaan sen sijaan että ne yhdistäisivät meitä. Pienenä maana vahvuutemme on aina ollut se, että tiukassa paikassa olemme kyenneet toimimaan yhdessä. Tästä on syytä pitää kiinni ja tähän haluan edelleen luottaa.

Itse uskon tähän maahan ja sen tulevaisuuteen. Tässä maassa asuviin ihmisiin ja heidän kykyynsä rakentaa yhdessä kestävä tulevaisuus. Vielä löytyy heitä, jotka uskovat parempaan huomiseen, ovat valmiita tekemään hengen töitä, virittämään kieliä kanteleen, luomaan toivoa ja näyttämään suuntaa.

Muut saivat luonnonvarat, auringon ja lämmön. Me saimme lumen, jään, marraskuun ja sen pimeyden. Mutta myös metsät, tuhannet järvet, vapaana virtaavat vedet ja yöttömän yön. Kyvyn ammentaa niukkuudesta voimaa, luottamuksen toinen toiseemme. Rehellisyyden, sinnikkyyden ja rohkeuden. Olemme sitkeä ja periksi antamaton kansa. Vuosikymmenten ja vuosisatojen ajan, olemme aina onnistuneet voittamaan vastaamme asetetut haasteet. Ja yhden ohikiitävän, sinisen hetken tähden, olleet valmiita uurastamaan koko pitkän päivän.

Kuten Eino Leino 113 vuotta sitten kirjoittamassaan ja sittemmin Toivo Kuulan lauluksi säveltämässä runossa ’Maa hädässä’ toteaa:

Tuima tääll’ on kehto, hauta,

sankka saartaa pohjan yö,

tääll’ ei auta

miekka, rauta,

Auttaa aatos, tarmo, työ

Hyvät kuulijat. Vastaavalla sinnikkyydellä kuin 20 vuotta sitten, olen valmis laittamaan itseni likoon ja tekemään tästä työstä oman osuuteni. Pyydän tukeanne. Ja ääntänne.

Kiitos.

Eduskuntavaalikampanjan avajaistilaisuudessa 28.2.2023. Sofia Helsinki